Sumuun eksynyttä on vaikea paikantaa.
Usva kulkee sumun kaverina,
verhoksi asettuen.
Mystinen ja kaukainen tomuaavikko.
Tukahduttava ja kuiva.
Pölyinen vaellus vailla kiintopisteitä.
Kun surussa eksyy sumuun,
voi huoletta antaa itkun tulla.
Verhon taakse voi kätkeytyä rauhassa.
Saa olla tuomiotta turta.
Mitä onkaan eksyminen tomuaavikolle?
Päämäärätön helvetillinen paahde,
silmät tomua täynnä,
mieli janoon nääntymäisillään.
Sumusää on raikas ja alakuloinen.
Tomuaavikko valoisa ja tukehduttava.
Molemmilla kolkkansa mielen kartalla.